Focaccia

Yksi perheemme suosituimmista leivistä on focaccia. Tällä kertaa, niin kuin monesti muulloinkin, teen leivän runsaalla parmesanilla, yrteillä ja mausteöljyillä. Eli varsinaisia täytteitä en laita.

Tortano X 2

Pitkästä aikaa pääsin rauhoittumaan hiivataikinan parissa!

Päätin tehdä Leila Lindholmin ohjeella tortanoleipää. Eli leipää, jonka sisälle kätketään jotakin herkkua, oikeastaan mikä vain sopii!

 Minä tein kaksi leipää, joihin laitoin ilmakuivattuakinkkua, basilikaa ja vuohenjuustoa sekä toiseen buffalomozzarellaa.

Taikina oli todella herkullinen ja ihanaa käsitellä.Painelin kohotetun taikinan käsin ohuehkoksi suorakaiteeksi, jonka päälle ripottelin täytteet. Taitoin levyn pituussuuntaan ja käänsin renkaaksi.

Kunnollisen kohotuksen jälkeen pirskottelin oliiviöljyä vielä päälle ja paistoin uunissa noin puoli tuntia.

Hapanjuureen leipää

Pitkään pitänyt testata ns. hapanjuuren eli raskin tekoa. Nyt oli selvästi sen aika!

Päädyin näin ensikertalaisena perinteiseen vehnäleipään, johon lisäsin seesamin- ja auringonkukansiemeniä sekä taikinaan että leivän päälle. Jauhoista osa on Tienhaaran myllyn ihania vehnäjauhoja.

Taikinan valmistus tuntui yksinkertaiselta joskin aikaa vievältä. Varmasti teen toistekin!

Peli-illan focacciat

Peli-illan eväiksi tein kahdenlaisella täytteellä focaccialeipäsiä. Loisto ohje focaccia taikinaan löytyy Leila Lindholmin kirjasta Pala kakkua.

 Käytin pisaratomaattien kanssa kuivattua timjamia ja runsaasti parmesania. Ja toisissa leipäsissä punasipulia ja parmesania.

Nämä ovat aina niin herkkuja!

Banaanileipää mustikoilla

Kylläpäs on herkkua! Minä en yleensä banaanista juurikaan piittaa, mutta tämä leipä vie kielen mennessään!

Ohje on todella helppo ja leipä on nopea valmistaa. Taikinaa ei vaivata tai vatkata, pelkkä sekoitus riittää. 

Tässä alkuperäinen ohje:

Makea lämmin leipä ja päälle voita! Täydellisyyttä hipova makuyhdistelmä!

Yrtti-juustopatongit, mustikka-rahka-kookostorttu ja ciabattasämpylät

 Sain ilokseni muutaman kilon Helsingin myllyn Myllärin tuotteita kokeiltavaksi. Sain neljä tuotetta, joista kolmea päätin testata tänään sopivan leivontahetken ilmaannuttua. Kyseiset tuotteet ovat minulle täysin tuntemattomia entuudestaan, mutta kauppojen valikoimissa jo varsin tuttuja. En ole käyttänyt myöskään muiden valmistajien vastaavia leivontaan tarkoitettuja seoksia.

Testaamani tuotteet olivat Myllärin salarakas piirakka-aines, talonleipäaines ja ciabatta leipäaines. Jokainen tuote on idealtaan sama, eli pussista löytyvät jauhot ja muut viljatuotteet sekä mahdolliset mausteet ja kohotusaineet, eli taikinoihin lisätään vesi, rasva, neste, hiiva ja mahdollinen sokeri. Kyseessä ei siis ole mitkään pikataikinat (lisää vain vesi ja sekoita ja paista). Mikä on mielestäni vaan hyvä asia. Näiden tuotteiden kanssa leivonta tuntui yhtä mukavalta ja kokonaiselta prosessilta kuin perinteinen leivonta ilman valmiita seoksia.

 Ensimmäisenä valmistin taikinan talonleipäaineksesta. Tein ohjeen mukaisesti, mutta muotoilussa päätin poiketa ohjeesta ja tehdäkin taikinasta patonkeja yrtti-juustotäytteellä. Levitin tuorejuustoa, ripottelin mozzarellaraastetta ja tuoretta oreganoa kaulitun taikinan päälle ja rullasin patongiksi. Kohottelin rauhassa patonkipellillä ja paistoin uunissa pakkauksen ohjeen mukaisesti.

Lopputulos oli herkullinen. Taikina itsessään oli oikein hyvin käsiteltävää ja aivan perinteisetä hiivataikinaa, mukavalla tavalla rouheista ja makeaa (lisätyn siirapin ansiosta). Ja mielestäni soveltui patongeiksikin hyvin. 

 Salarakkaan piirakka-aineksesta valmistin makean piirakan. Tähän jauhoseokseen lisättiin, vettä, voita ja sokeria. Pohjataikinasta tuli pehmeä ja todella helposti paineltavissa oleva. Täytteeksi tein rahkasta, vaniljasta, mustikoista, kookoshiutaleista ja mantelilastuista täytteen. Lopputulos oli perinteinen mustikka-rahkapiirakka pienillä lisämausteilla. Pohjataikina oli minusta maukkaampi ja kosteampi kuin perusmurotaikina. En kuitenkaan tohtinut irrottaa piirakkaa vuoastaan, en usko että piirakka olisi pysynyt koossa. Pohja oli mehevä ja täytettä niin runsaasti.

Ciabatta leipäaineis herätti eniten epäluuloja, jotka kuitenkin osoittautuivat turhiksi. Päätin tehdä ciabattaleipien sijaan sämpylöitä, jotka leikkasin pehmeästä ja melko vetelästä taikinasta suurella leipäveitsellä ja nostelin pellille. Ennen uuniin laittoa voitelin oliiviöljyllä. Lopputulos yllätti. Nämä pienehköt sämpylät olivat maukkaita erityisesti juuston ja leikkeleen kera.

Yhteenvetona voin todeta, että toimivia seoksia, selkeät ohjeet ja varmasti monelle oiva valinta leivontaan. Minulle tuotteet antoivat pari uutta ideaa ja karistivat pienen pieniä epäluuloja näitä ainesseoksia kohtaan, jotka olen järjestäen kaupassa ohittanut. Mukavaa näissä oli myös se, että niiden käyttö ei rajoitu vain yhteen leivonnaiseen, vaan niitä voi käyttää monenmoiseen leivontaan vaihtelua tuomaan. 

Kiitos Myllärin tiimi mukavasta paketista!

Pelimiesten mustikka-valkosuklaabostonia ja gluteenitonta focacciaa

Pelimiesten välipalaksi leivoin suuren bostonkakun ja focacccialeivän.

 Bostonkakun kätköistä löytyy mustikoita, rahkaa ja valkosuklaata rouheena.

Focaccia on tehty Jytte-jauhoista. Päällä aurinkokuivattuja tomaatteja, parmesaania ja mustaa sormisuolaa.

Aamun rieska (Kaakkois-Suomalaisittain)

Yksi lapsuuteni herkullisista muistoista on isovanhempieni luona nautittu rieska. Rieska ostettiin Savitaipaleelta, Taipalsaarelta tai Lappeenrannasta. Rieska oli ohraista ja piimään tehtyä pyöreää ja paksua, kunnon leipää siis. 

Päälle levitettiin voita.

 Nyt on sitten harjoiteltava moisen tekoa itsekseen, ilman oikeaa ohjetta. Mielestäni pääsen kuitenkin rakenteen ja rapeakuorisuuden puolesta jo aika lähelle. Minä teen rieskan juuren edellisenä päivänä. Seuraavana päivänä kevyellä muotoilulla ja kääntelyllä laitan leivinliinan sisään kohoamaan pariksi tunniksi, jonka jälkeen paistan leivän kuumennetussa kattilassa melko kovassa lämmössä.

Tämän leivän laitoin eilen illalla aluille, aamulla kohoamaan ja aamupäivällä uuniin. Kun leipä saa rauhassa jäähtyä ritilän päällä leivinliinan alla, siitä tulee ihanan rapea kuorinen ja kuitenkin sisältä pehmeä.

Focaccia rullalla

Eilen tein kaksi focaccialeipää. Jaoin 7,5 dl kohotetun taikinan kahteen osaan, kaulitsin pitkäksi suorakaiteeksi, levitin parmesan-juustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja levylle, rullasin ja käänsin kiepille. Ennen uuniin laittoa voitelin oliiviöljyllä, työntelin vielä tomaatteja pintaan, ripottelin loput parmesanit, painelin rosmariinin lehtiä sekä mustaa sormisuolaa, jonka sain taannoin ystävältäni tuliaisiksi.

Lopputuloksena syntyi kaksi muhkeaa leipää, joista riitti aika monelle syöjälle!

Jouluisat pullat ja limput

Niin ihanaa on leipoa, ettei siitä meinaa tulla laisinkaan loppua! 

Tänään valmistuivat joululimput kera erinäisten jouluisten pullien. Kylläpä tuli tupaan joulun tuoksut!

Oikein herkullista ja tunnelmallista Joulua!

Rieskaa Hultin suvun tapaan

Ennen kakkujen juhlaa tarjoan teille siivun leivästä, jonka valmistuksessa yritin noudattaa äitini puolen suvun perinteitä. Etelä-Karjalassa tällaista leipää kun kutsutaan rieskaksi. Kyseessä siis vehnästä ja ohrasta valmistettu hiivaleipä.