Sain ilokseni muutaman kilon Helsingin myllyn Myllärin tuotteita kokeiltavaksi. Sain neljä tuotetta, joista kolmea päätin testata tänään sopivan leivontahetken ilmaannuttua. Kyseiset tuotteet ovat minulle täysin tuntemattomia entuudestaan, mutta kauppojen valikoimissa jo varsin tuttuja. En ole käyttänyt myöskään muiden valmistajien vastaavia leivontaan tarkoitettuja seoksia.
Testaamani tuotteet olivat Myllärin salarakas piirakka-aines, talonleipäaines ja ciabatta leipäaines. Jokainen tuote on idealtaan sama, eli pussista löytyvät jauhot ja muut viljatuotteet sekä mahdolliset mausteet ja kohotusaineet, eli taikinoihin lisätään vesi, rasva, neste, hiiva ja mahdollinen sokeri. Kyseessä ei siis ole mitkään pikataikinat (lisää vain vesi ja sekoita ja paista). Mikä on mielestäni vaan hyvä asia. Näiden tuotteiden kanssa leivonta tuntui yhtä mukavalta ja kokonaiselta prosessilta kuin perinteinen leivonta ilman valmiita seoksia.
Ensimmäisenä valmistin taikinan talonleipäaineksesta. Tein ohjeen mukaisesti, mutta muotoilussa päätin poiketa ohjeesta ja tehdäkin taikinasta patonkeja yrtti-juustotäytteellä. Levitin tuorejuustoa, ripottelin mozzarellaraastetta ja tuoretta oreganoa kaulitun taikinan päälle ja rullasin patongiksi. Kohottelin rauhassa patonkipellillä ja paistoin uunissa pakkauksen ohjeen mukaisesti.
Lopputulos oli herkullinen. Taikina itsessään oli oikein hyvin käsiteltävää ja aivan perinteisetä hiivataikinaa, mukavalla tavalla rouheista ja makeaa (lisätyn siirapin ansiosta). Ja mielestäni soveltui patongeiksikin hyvin.
Salarakkaan piirakka-aineksesta valmistin makean piirakan. Tähän jauhoseokseen lisättiin, vettä, voita ja sokeria. Pohjataikinasta tuli pehmeä ja todella helposti paineltavissa oleva. Täytteeksi tein rahkasta, vaniljasta, mustikoista, kookoshiutaleista ja mantelilastuista täytteen. Lopputulos oli perinteinen mustikka-rahkapiirakka pienillä lisämausteilla. Pohjataikina oli minusta maukkaampi ja kosteampi kuin perusmurotaikina. En kuitenkaan tohtinut irrottaa piirakkaa vuoastaan, en usko että piirakka olisi pysynyt koossa. Pohja oli mehevä ja täytettä niin runsaasti.
Ciabatta leipäaineis herätti eniten epäluuloja, jotka kuitenkin osoittautuivat turhiksi. Päätin tehdä ciabattaleipien sijaan sämpylöitä, jotka leikkasin pehmeästä ja melko vetelästä taikinasta suurella leipäveitsellä ja nostelin pellille. Ennen uuniin laittoa voitelin oliiviöljyllä. Lopputulos yllätti. Nämä pienehköt sämpylät olivat maukkaita erityisesti juuston ja leikkeleen kera.
Yhteenvetona voin todeta, että toimivia seoksia, selkeät ohjeet ja varmasti monelle oiva valinta leivontaan. Minulle tuotteet antoivat pari uutta ideaa ja karistivat pienen pieniä epäluuloja näitä ainesseoksia kohtaan, jotka olen järjestäen kaupassa ohittanut. Mukavaa näissä oli myös se, että niiden käyttö ei rajoitu vain yhteen leivonnaiseen, vaan niitä voi käyttää monenmoiseen leivontaan vaihtelua tuomaan.
Kiitos Myllärin tiimi mukavasta paketista!
